Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa Luonto Kasvit paljasti löydön 17 aiemmin sukupuuttoon kuolleeksi luultua kasvilajia. Nämä pääasiassa Välimeren alueelta Euroopasta kotoisin olevat lajit löydettiin eri tavoin: kolme lajia löydettiin luonnosta, kaksi eurooppalaisista kasvitieteellisistä puutarhoista ja siemenpankista ja loput lajit luokiteltiin uudelleen "laajan taksonomisen tarkistuksen kautta" - eli ne oli luokiteltu sukupuuttoon kuolleiksi, mutta niitä oli vielä olemassa jossain päin maailmaa.

Kaikki alkoi, kun Roma Tre -yliopiston tutkijoiden johtama ryhmä epäili, että tieteellisessä kirjallisuudessa sukupuuttoon kuolleiksi luetteloidut kasvit olivat todellisuudessa yhä elossa. He analysoivat 36 eurooppalaista endeemistä lajia, joiden suojelutilannetta pidettiin "sukupuuttoon kuolleena" luonnonseurannan sekä siemenpankkien ja kasvitieteellisten puutarhojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

On todettu, että neljä virallisesti sukupuuttoon kuollutta lajia on ilmaantunut uudelleen luontoon, kuten esim. Ligusticum albanicum Jávorska Lisäksi seitsemää aiemmin sukupuuttoon kuolleeksi luultua lajia pidetään nykyään elävien kasvien synonyymeinä, kuten esim. Centaurea saxatilis (K. Koch) B.D. Jacks, joka on nyt tunnustettu nimellä Centaurea raphanina Sm Kolme muuta lajia on aiemmin tunnistettu virheellisesti, muun muassa laji Nolletia chrysocomoides (Desf.) Cass. Espanjassa, joka olisi ryhmiteltävä seuraavien ryhmien kanssa Galatella malacitana Blanca, Gavira ja Suár.-Sant.

Tutkimus paljasti myös sellaisten lajien olemassaolon kuten Filago neglecta (Soy.-Will.) DC.., H. hethlandiae, Astragalus nitidiflorus, Ornithogalum visianicum e Armeria arcuata, Jälkimmäinen on Lusitanian lounaisrannikolla endeeminen laji, jonka viimeiset tiedot ovat 1800-luvun lopulta. Tutkimuksen avulla tutkijat löysivät lajin, joka on säilynyt Utrechtin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Alankomaissa. Joitakin varmistavia tutkimuksia tarvitaan kuitenkin vielä, sillä kasvi oli kadonnut 150 vuoden ajan jaon saattanut tapahtua jonkinlainen tunnistusvirhe.

Yhden tutkimuksen laatijan, David Draperin mukaan "tutkimus vaati huolellista etsivän työtä, erityisesti tarkistettaessa usein epätarkkoja tietoja, jotka raportoitiin lähteestä toiseen ilman asianmukaista tarkistusta." Myös tutkijan mukaan, että covid-19 vaikeutti osaltaan työtä, sillä se aiheutti laboratorioiden sulkemisen.

Tutkijat pitävät tuloksia erittäin lupaavina: "Näiden tulosten ansiosta Eurooppa "saa takaisin" biologisen monimuotoisuuden, mikä on tärkeä askel kohti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n asettamien kansainvälisten tavoitteiden saavuttamista", Draper sanoo.

He jättävät kuitenkin myös varoituksen: "Emme saa unohtaa, että tulokset vahvistavat, että jäljellä olevat 19 analysoimaamme lajia ovat kadonneet lopullisesti. On tärkeää ehkäistä sukupuutto - ennaltaehkäisy on varmasti helpommin toteutettavissa kuin mahdolliset yritykset elvyttää lajeja geneettisen materiaalin avulla, joka on toistaiseksi puhtaasti teoreettinen ala, jolla on vahvat tekniset rajoitukset...".teknologioita", totesi tutkija.